Skip to content

Viikon puu: metsätuomi

May 9, 2010

Tuomen (Prunus padus) parhaita tuntomerkkejä ovat voimakkaasti tuoksuvat valkoiset kukinnot alkukesällä, mustat marjat syksyllä, sekä kuoren ja puuaineen voimakas haju sekä maku. Rakenteeltaan tuomi on usein pensasmainen puu, mutta hyvällä kasvupaikalla tuomelle voi kehittyä selvä päärunko.

Levinneisyysalue Suomessa kattaa lähes koko maan. Tuomi on viljavan maan tunnus, karuilta mailta sitä ei tapaa. Maapallolla levinneisyysalue ulottuu Atlantilta Tyynelle merelle ja Alpeilta pohjoiselle metsänrajalle. Lapissa kasvaa metsätuomen alalaji, pohjantuomi (P. borealis). Pohjantuomi eroaa metsätuomesta lehtien ja oksien karvaisuuden, pystympien ja heikkotuoksuisten kukintojen sekä matalan kasvunsa perusteella.

Kasvupaikan suhteen vaativaisen tuomen tapaa usein reheviltä paikoilta rantapensaikoista, purojen varsilta, pellon pientareilta sekä kosteilta rinteiltä. Tuomi on kasvutavaltaan vaihteleva puu. Useimmiten se kasvaa 3-12 metriä korkeaksi pensasmaiseksi puuksi, josta selvää päärunkoa ei erota. Hyvällä kasvupaikalla tuomelle voi kehittyä selvä päärunko ja pyöreähkö latvus. Rehevällä maaperällä tuomi voi saavuttaa 15 metrin pituuden ja 50-60 senttimetrin läpimitan. Yleensä rungon paksuus jää kuitenkin noin 20 senttimetriin. Tuomen latvus rakentuu kaartuva- tai riippulatvaisista pystyistä oksista. Varsinkin vanhoissa puissa oksisto on laaja, taipuisa ja nuokkuva.

Lyhytversoja tuomella ei ole. Hedelmänä on luumarja. Tämä tarkoittaa sitä, että marjan sisällä on iso ryppypintainen luu ja sen sisällä yksi siemen. Juuristo on laajalle levittäytyvä sekä pinnanmyötäinen. Tuomi sietää vähäistä soistumista, mutta ei laihaa kasvualustaa eikä vahvemmin soistuneita seutuja. Tuomen pakkaskestävyys on hyvä.

Nuoren tuomen kuori on sileä, ohut sekä kiiltävän puna- tai tummanruskea. Kuorta läikittävät vaaleat korkkihuokoset. Puun vanhetessa kuori tulee uurteiseksi ja halkeilee pituussuunnassa. Väri muuttuu himmeän tummanharmaaksi ja ohutta kaarnaakin saattaa muodostua. Kosteana tuomen runko on miltei musta.

Tuomen tunnistaa helposti kuoren voimakkaasta hajusta ja väkevästä mausta. Vesojen silmut ovat suippoja, silmusuomut mustanruskeita, tyvestä vaaleampia ja ripsilaitaisia. Silmusuomut varisevat aikaisin keväällä. Alkukesällä tuomen tunnistaa voimakkaan tuoksuisista valkoisista kukista. Kukintona on nuokkuva, vähintään 12-kukkainen pitkä terttu. Syksyn tullen kypsyvät tuomen pitkäperäiset, mustat luumarjat. Lehdet ovat soikeita, tylppä- tai herttatyvisiä ja sahalaitaisia. Lehtien pää on suippokärkinen sekä lehtiruodissa lähellä lehtilapaa on kaksi nystyä. Lehtien yläpinta on tummanvihreä ja kalju, alapinta on vaaleampi ja lehtisuonien kulmissa on pieniä karvatupsuja.

Tuomi kasvaa luonnonvaraisena Suomen eteläisimmiltä saarilta aina metsänrajalle saakka. Yleisyys ei ole kuitenkaan kauttaaltaan samanlainen. Etelä-Suomen viljavilla seuduilla tuomia on runsaasti. Tuomen yhtenäisalueen raja kulkee Paraisten tienoilta, Toijalaan, Mouhijärvelle, Jämsään, Jyväskylään, Varkauteen, Joensuuhun ja Värtsilään. Paikoin tämän rajan eteläpuolellakin tuomiesiintymiä on harvassa esimerkiksi Etelä-Savossa. Pohjois-Suomessa, Lapissa, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Keski-Suomen pohjois- osissa tuomia on verraten harvassa, ainoastaan rehevimmillä kasvupaikoilla. Pohjoisimpia tuomen päämuodon esiintymispaikkoja on Pallastunturin ja Sodankylän tienoilla sekä Ounasjoen varrella. Pohjoisempana kasvaa vain pohjantuomea. Etelä- Lapissa ja Pohjois-Suomessa pohjantuomi kasvaa metsätuomen ohella ja risteytyy tämän kanssa helposti.

Tuomen hedelmät kypsyvät loppukesällä vihreistä kiiltävän mustiksi. Marjat ovat meheviä, mutta kitkerän makuisia. Marjojen malto sisältää omena- ja sitruuna- sekä parkkihappoa. Tuomen marjat ovat lintujen, varsinkin kerttujen suosiossa. Syödessään marjoja linnut edistävät siementen leviämistä uusille kasvupaikoille.

Tuomi kuuluu ruusukasveihin (Rosaceae). Prunus-lajeja on noin 200 pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeissa osissa. Tuomen ulkonäkö vaihtelee jonkin verran ja eri tuomimuodot ovat yleisiä. Luonnosta on löydetty kasvutavaltaan ja kukkiensa puolesta poikkeavia yksilöitä esimerkiksi tavallista suurikukkaisempia tuomia. Ajoittain ilmenevä punakukkaisuus on myös silloin tällöin tavattu ilmiö. Ei ole varmaa tietoa, johtuuko punakukkaisuus ulkoisista vai tuomen sisäisistä tekijöistä vaiko molemmista.

Tuomen kuoren, puuaineen ja lehtien voimakas haju ja maku ovat hyvä suojakeino kuorta ja puiden vesoja syöviä nisäkkäitä, kuten myyriä, hirviä ja jäniksiä vastaan. Hyönteiset viihtyvät tuomessa hyvin ja se onkin altis monille hyönteis- ja sienituhoille.

Tuomen mantopuu on paksu ja väri vaihtelee kellertävästä punertavanvalkeaan. Sydänpuun väri vaihtelee sitä vastoin vaalean ruskeasta keltaiseen tai epämääräiseen tummanruskeaan. Puuaineessa on tummuusasteeltaan vaihtelevia värijuovia ja vyöhykkeitä, jotka antavat sille kirjavan ulkonäön.

Putkiloita on vuosiluston sisäreunassa tiheämmässä kuin muualla ja puuaine muistuttaakin hajaputkiloisia, vaikka tuomi onkin kehäputkiloinen. Putkiloiden poikkiseinissä on laajat pyöreät aukot ja pitkittäisseinissä on tiheässä rengashuokosia sekä harvakseltaan ohuita kierrepaksunnoksia. Vuosilustot ovat havaittavissa ohuina viivoina, putkiloita ja ydinsäteitä tuskin paljaalla silmällä erottaa. Tuomen kuivatuoretiheys on 15 prosentin kosteuspitoisuudessa noin 610 kg/m3.

Puuaines on jokseenkin ohutsyistä, pehmeähköä, keskiraskasta, helposti halkeavaa, taipuisaa sekä melko kimmoisaa, sitkeää ja lujaa. Pituussuuntaisissa leikkauksissa puuaines on kiiltävää. Kuivaus sujuu nopeasti mutta tällöin kieroutumisvaara on olemassa. Tuomen puuaine kutistuu ja paisuu vain vähän, eikä ole säänkestävää. Puun työstö on melko helppoa, varsinkin puuaineen kiillottaminen sopii tuomelle hyvin.

Tuomea voidaan käyttää puusepän- ja sorvausteollisuudessa sekä mainion kiillotettavuutensa ansiosta huonekaluteollisuudessa. Useimmat tuomet ovat kuitenkin niin pieniä kooltaan ettei niistä saada paljoakaan arvopuuta. Tuomipuusta on tehty soittovälineitä, hevosenvaljaiden puuosia sekä kalastusvälineitä (onkivavat, rysänkaaret). Nuoret vesat ovat sitkeitä ja taipuisia, minkä vuoksi ne soveltuvat hyvin sidontavälineiksi mm. tynnyrien vanteiksi ja viikatteen niteiksi. Tuomea voidaan käyttää myös polttohakkeen joukossa.

Hedelmäluiden löydöt todistavat ihmisten käyttäneen tuomea jo kivikaudella. Kitkeränmakuisia marjoja on käytetty kotitalouskäytössä. Marjoja voidaan käyttää liköörien ja mehun valmistukseen ja murskattuina ne sopivat mausteiksi. Tuomen kuorta ja marjoja voidaan käyttää myös erilaisiin värjäystarkoituksiin. Todellista lääkemerkitystä tuomen tuotteilla ei ole, vaikka sitä lääkeaineena on käytettykin. Marjoista ja lehdistä valmistetulla teellä on helpotettu vatsavaivoja ja kuortakin on lääkkeenä käytetty. Tuomen hiilestä on valmistettu metsästysruutia.

Alkuperäisiin kasveihimme kuuluvana tuomi on ollut kauan tunnettu puu. Ilmeisesti jo suomalais-permiläisessä kantakielessä n. 3000-200 eKr oli tuomella nimi, ja varhaiskantasuomesta erilaistuneissa mm. liivin, viron ja karjalan kielessä tuomen nimi on hyvin samanlainen. Kalevalassakin tuomi mainitaan monia kertoja. Vanha kansanviisaus kertoo lahnan kutevan tuomen kukkiessa. Kansanuskomuksissa tuomella on erilaisia hyveitä. Tuomen lehvien uskottiin suojelevan varkailta ja torjuvan ukkosta. Kesäkuumalla vainajien arkut ympäröitiin tuoksuvin tuomen kukin. Elias Lönnrot kertoi tuomen oksien karkoittavan myyrät aitoista ja tuomen lehdet viljan joukossa pitivät hiiret loitolla. Kotieläinten on sanottu jättävän heinät syömättä, jos joukkoon oli eksynyt yksikin tuomen oksa. Tuomi mainitaan myös monissa lauluissa ja runoissa.

Lähde: Metsäekologian laitos

No comments yet

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: