Skip to content

Muinaistekniikan koulutusmallikysely

August 29, 2010

Muinaistekniikan koulutus on ollut pölkyllä viime vuosina, samalla kun sen puolesta on myös taisteltu kiivaasti eri tahojen toimesta. Tällä hetkellä viralliset tahot eli lähinnä opetus- ja kulttuuriministeriö ovat ao. koulutuksen puolella, suosien sen pitämistä Mynämäellä, osana RASEKOa. Koulutusmallin osalta OKM on väläytellyt sen muuttamista joko käsityöntekijän ammattitutkinnoksi tai käsityömestarin erikoisammattitutkinnoksi.

Onko em. koulutusmallien kohdalla kuitenkin vaarana korkea opiskelukynnys nuorten ja vielä toistaiseksi ammattiaan hakevien ihmisten osalta? Entä onko järkeä jatkaa muinaistekniikan koulutusta toisen asteen ammattiin valmistavana koulutuksena, kun melkoinen osa opiskeluajasta kuluu muun kuin itse muinaisteknisten aiheiden ja kädentaitojen parissa? Vai olisiko kansalaisopistotasoinen koulutus paras vaihtoehto? Entä kärsisikö tällöin muinaistekniikan koulutuksen arvostus jollain tapaa?

Nyt juuri SINULLA on mahdollisuus saada äänesi kuuluviin! Osallistu alla olevaan kyselyyn ja vaikuta!

3 Comments leave one →
  1. Janne permalink
    September 8, 2010 10:00

    Mielestäni muinaistekniikan ammattitutkintoja tai erikoisammattitutkintoja ei pystytä järjestämään ilman perusopetuksen tuomaa infraa. Voisko mitenkään ajatella että nahkurimestarin tutkinto järjestyisi ilman kunnollista nahkapajaa? Mikä ylipäänsä olisi tutkintonimike ammattitutkinnoissa? Muinaistekniikan kisälli kattaa aivan liikaa erikoistumista ollakseen paperina pätevä, puhumattakaan muinaistekniikan mestarista.

    Oma ääneni menee kolmen vuoden artesaanitutkinnolle , jota räätälöidään nykyisestä hiukan. Tämän lisäksi voisi suorittaa vuoden mittaisen ammattitutkintokurssin omasta vahvuusalueestaan, esimerkiksi sepän töistä (seppäkisälli). Lisäksi tarjottaisiin säännöllisesti mestarikursseja eri muinaistekniikan aloilta.

    Edellä mainitussa mallissa muinaistekniikan koulutus vahvistuisi ja antaisi aiemmin valmistuneille mahdollisuuden täydentää opintojaan aikuiskoulutuspuolella. Mallin nimi ompi “Kaikki voittaa”.

  2. August 29, 2010 11:25

    Äänestin nyt kansalaisopistotasoisen koulutuksen puolesta, koska olen kokenut sen itselleni hyväksi arkeologian opintoja täydentävänä ja esineteknisiin kysymyksiin tarpeellista perspektiiviä antavana koulutustapana. Näkökulmani aiheeseen on toki painottunut, itse soisin näkeväni enemmän yliopistokoulutettuja ja tutkimuspainotteisia suuntautuneita muinaisteknikkoja. Ja tällaisille kynnys toisen asteen koulutukseen osallistumiseen on suuri. Sulkevatko vaihtoehdot sitten toisensa pois, ja montako muinaistekniikkaa muodossa tai toisessa opettavaa laitosta Suomeen mahtuu… Näitäkin voi pohtia🙂

    • August 30, 2010 01:04

      Vastaan, että mielestäni eivät sulje.

      Itse olen hahmotellut mallia 3+1+1, jossa ensin opiskellaan kolme vuotta perusasioita ja valmistutaan muinaistekniikan artesaaniksi – siis toisen asteen oppilaitoksesta. Tämän jälkeen jos haluaa voi suorittaa käsityöläisen ammattitutkinnon nimikkeellä muinaistekniikan kisälli, jolloin opintojen vaatimustaso on selkeästi korkeampi. Jos haluaa edelleen syventää jotain tiettyä muinaistekniikan osa-aluetta voisi suorittaa käsityömestarin erikoisammattitutkinnon, esimerkiksi nimikkeellä nahkurimestari jne.

      Ajatuksissani toisen asteen voisi korvata kahden vuoden muinaistekniikan kansanopisto-opiskeluilla, sikäli mikäli opetuksen taso ja laatu säilyy hyvänä ja suoritetut opinnot hyväksytään ammattitutkintoon (kisälli) johtaviksi jos opiskelija niin haluaa.

      Joka tapauksessa omasta mielestäni asia on niin, että muinaistekniikka tarvitsee jatkossakin perusopetusta – annetaan sitä sitten missä hyvänsä ja millä hyvänsä koulutusmallilla. Tämä johtuu monestakin seikasta, eikä vähiten siitä että toisen asteen ammattikoulutus on se aste joka helpoimmin vetää eri-ikäisiä ihmisiä huomaansa. Kynnys on matala koulutuksesta kiinnostuneille ja vain perusopetuksen myötä voi ihminen saada hieman laaja-alaisemman kosketuspinnan muinaistekniikan eri osa-alueisiin, kädentaitoihin, materiaalituntemukseen jne.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: