Skip to content

nahkakodan suojassa…

February 9, 2014

nahkakodan suojassa
seinillä hämärä liekkien leikki
ja rummuttava sade ulina tuulen
ravistus ulkona ja sisällä

puoliummessa silmät välkähtää
katsoen näkymättömän renkaan lävitse
kaikkialla olevaa totuutta
ja ilman epäröintiä ottaa ensimmäisen kiven

hinkkaa luuta sen haju nousee
rasvan ja juomien joukkoon
kunnes katkeaa säleeksi verta pisaroiva kalu
ja aukaisee ensimmäisen oven

hieroo mustaa punaa kuraa haavaan uraan
toistaa toistaa sanat loistaa
hetki hetkeltä kirkkaammin koittaa
vetää luokse virran vuoksen

ja varjoissa istuu kasvot kivenä
mut isänä äitinä yhteyden vaatii
laatii valmista suojan saantii
kaikki muu paitsi sisus pimeenä

rumpu väre sinä väri
see see see
kiihtyy pysyy väsy lysyy
mut voima uikkuu valuu tuikkuu
kiemurtaa esille nousee
see see see

alkaa sanat erottua sanoma kohta kerrottua
pyyntö uhri huuto rukous
huipulta hurja putous hengen
ja vasta viimeinen ajatus tullen mennen

kuvaa saatua viisautta

olen sata vuodenkiertoa hiljaa ja sitten rykäisen
kohennan tulta
tarjoan vettä ja sanomatta lähden
jättäen ovelle hirven kallon, punamultaa ja taivaan tähden

No comments yet

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: